GMFDI  MUN A LHAGAO* *THUPHON LE MEILHEI GAL ✍️ DS HAOKIP

Date 20/10/2024
Sunday

GMFDI  MUN A LHAGAO THUPHON LE MEILHEI GAL

✍️DS HAOKIP
Mongkot Khopi Songpi-Lamka
Hinkho Lamhil

Thumakai:
Kimoh hou hou louvin, kimoh dem dem louvin, chunglam ven Pakai Pathen jal'in thutah in kihou u hite. Lei le kam inei man in moh khon khon louvin, kakhut jung in a type thei nai tin thu moh sei sei pou hite kaso pite ho. Tunia lunggil tah a igelkhomdiu ( considere deliberately) le ikihoulim (discus) khom na diu va kahin deilhen chu GMFDI mun a Lhagao thuphon le mei lhei gal thu ahi. Ajeh chu hite ni hin kilaiguijop na dihtah aneiyin chule hite ni jeh hin igam sung aboi yin ihoubung sung aboi tai. Langkhat a gal jeh in igenthei uvin kap le mao vin i um uve. Chule langkhat a GMFDI thuphon jeh in kinel boutamna ( controversy) aumkit in ahi. Atahsan hon hichi hi pathen a kon ahi tia ngailut na le pohnat na neitah a thu ahil lhang le u ahi. Atahsan lou loi ho chun adih poi atiuva aseiset toh ademtoh atho kit nalaiyu ahi.
Gal hi ipijeh a um ham? Lhagao thuphon le gal thu hi ipiti kisam kai na aneiham? Pakai Pathen a kon mong mong ahi tia tahsan hon ipijeh a atahsan u ham? Atahsan lou hon ipijeh a atahsan thei lou ham? Hichi thudoh ho hi nalunggil in hoitah in ngaiton.

Tuhin hichi thu a hin ilah uva loi thum in kikhan na aume. *1 . Atahsanho *2. Atahsan lou loi ho *3. Tahsan dingham tahsan lou ding ham tia akikah a dingho. Aban in inam sung kivaipoh nadol a danliho ho: *1. Nam lamkai ho 2. Hou  lhacha ho 3. Housaho 4. Mipiho

1. IPIJEH A GAL HI UM HAM? I-GAL ULE GMFDI A LHAGAO THUPHON KISAMKAI NA

Tuchung gal hi meilhei vs Kuki jong tithei chule state government vs Kuki jong tithei ahi. Gal kipat dan thu kisei le saoding ahin achomlam in thukhat ahungso doh nading in seiyu hite. Igal u hi gam le go jeh a hung um ahi. Kuki chate chenna thing lhang gam jouse hi meilhei chaten aduchat behseh jeh uva pansatna jatchom choma pansau'va gal eibol khum u ahi. Tha chimit a Manipur gamsunga kon a hi delmang'a nomang jal ding eitiu ahi. Hichihi ahi igal u hung umdan le eihon imu dan u chu. Ahin la hiti bouseh a chu nagel a ahile nagel thuh thei lou ding imacha geldoh jong nanei lou ding ahi.
 
Igal u hi moh um um ahipon abola khat le agonga khat um ahi. Ihetdiu chu eiho Kuki-Zo chate hi chonse lheh jong leu hen Pakai Pathen dihtah houte ihiuve inam pumpiuva. Igal miteu meilhei chate khu Pathen lhem houte ahiuve. Tuchung igal uva ikikah uva hi I Pathen cheh u kikum lut ahi. Devine intervention um mong mong ahi ti hi kinel nabei ahi. Eihon jong ilhi toh inap toh i Pathen ibon uvin, ama hon jong a pathen u anga kilhei na jat chom chom abol uvin ahi.

Gal inei diu thu hi, Kuki ten gal inei diu thu hi ana kisei masa em (foretold), ana kiphong masa em? Henge, gal ineidiu thu hi ana kiphong masa in ahi. Het thei ding in pu, Chomlhun, sopi kamkhohen kipgen, nu parchi le nu mawi tenin jong aseiyin, chule adang dang ho jong ahi. Amaho chun manga amu u ham gaova amu u ham haseidau hitin hinlah Kuki ten gal inei diu ahi ti chu ana phong cheh uve. Amaho thusei chu atamjon iman akigel pon chule kigot na jong akineideh pon ahi.

2023 May 3 nia gal hung kipan ahi ti ihe soh keiyu ve. Hichi masang April 16 nin ginchat phah lou tah in GMFDI munah Lhagao thuphon ana um in gal, galpi hung um ding ahi tin kidang tah in thuphon ahung um kit tan ahi. GMFDI mun hi Evan Chinkholam in mitcho elbai nakong chatmo ho Pakai natoh na a ngailut na neitah a asin na mun ahi. Chule akithopi Evan Thanglensei @Johna toh hin kitho lhona inam sung uva lhagaoboh vop, thillhan abol engsetho, Jesu Christa mina anodoh namun ahi. A ministry natoh thu kisei le sao ding ahin hichu chom koikit u hiute. Isei ma bang u va April 16 nia chu kidangtah a aum khom piu gol lhang phatah khat Nek Robert kiti pa chunga chu Lhagao gilou chu hung lut a hitia chu hung um ahin. Evan te ni jong lungdonglhona itidan a hichi gollhang phatah chunga hi hitabang hi lhung ham atilhona, nidang lai midang lhagao phalou ho bol banga ama nin jong Jesu Christa mina ano lhon ahi. Ahivanga adang ano lhon toh kibang lou ahitai. Hitia chu amani jong atao toh ano toh chomkhat aboipi jou lhona thuphon chu hung um pai ahi e. Hichu ihetthem nadiuva abul themkhat kahin sei ahin achin achaiyin kisei jou ponte. Ahile aban in ihet diu chu (agom lam in sei yu hitin) gollhang Nek Robert sunga hung lut ji lhagao chu ipi pi lhagao ham iti le. Lhagao gilou ho le Lhagao theng chule vantil ho ahi ji e. Lhagao gilou ho chu koubru lengte, Hindute hou Siv, chule adang khat le ni ahi. Lhagao phalou hi hen lang Lhagao theng hijong le akiphongdoh thu chun inampiu man nading thu asei mong mong pon, inam piu tahsa le lhagaova dam nading le khantou nale machal nading thu ngen aphong uvin ahi. Chule amaho hung kiphon dan chu hiti ahi: ( chunga khu sim in)

( A CALL FOR SPIRITUAL REVIVAL AND SOCIAL REFORMATION)

2. ATAHSAN THEI LOU LE ATAHSAN HO

Atahsan thei lou hon ipijeh a atahsan thei lou ham? Atahsan hon ipijeh a atahsan u ham? Hoitah in gel khom ute. Kimoh nel nel a kimoh dem dem ding ahipoi. Pathen thu ahitan chingthei doma gel angaiye. Atahsan ho lah a hin houlhacha, nam lamkai, housa, chule mipi tam tah ajaove. Chule atahsan lou lah ahin jong hou lhacha, housa, mipi tamtah aum kit ne.

2.a. Atahsan lou ho pomdan:
Lhagao boh lhagao gilou akiphon jeh in hichi thilha thusei atiuvin apomthei pouve. Hou lhacha ho deh deh chun Bible thu toh akitoh poi, doctrinal atongkhai atiu ahi.
 
2.b. Atahsan ho lahdan:
Thu kiphong jouse abul abal a pat a akhol toh uva, apatep uva, ahile hichi hi bible thu toh akitomona aum poi, inam piu tahsa le lhagaova idam nadiu ahi tia apom u ahi. Hichi a kipat a chu thuphon in ahil dung juiva atahsan ho tunichan a hi jatchom choma hi pan alah u ahi. Atahsan lou ho vang chun thilha kaose thet a athet uva ama ho jong chi nom lou, mi achi ding jong akham uva, amun a chi a kikhom ho khu thilha houva agel u ahi.
 
2.c. Tahsan dingham tahsan lou ding ham tia kigel lhathei lou ho:
Amaho hin khat in asei jong le dih asah lang khat in asei jong le dihsah kit, chuh na ding pen ahet thei ji lou u ahi. Tahsan ding atile anjo khat le alhem ana hikha le ati kit u. Tahsan lou diu ati jong le atah ana hi khale ati kit u. Lungboitah a um ahitauve ama ho hi.

Hitipi hin inam sung uvah iboi lhagam taove. Ahile kasopiteho tunia hi nang ma ipi dinmun a nadin em? Lhagao thuphon hi Pakai a kon ahi tia natahsan em? Ahiloule atahsan lou nahi ham achamalah nahi ham? Chule ihet diu khat chu ipijeh a GMFDI a Lhagao thuphon hi thupi ham? Ajeh chu hichi hi nampi thu, nampi tahsa le lhagao va idin doh nadiu ham imah thah nadiu ham ti ahi tah jeh a thupi ahi.


*3. ATAH HAM ALHEM* *HAM PHOCHEN UTE*

Hiche atah alhem photchen ding kiti ahin Houlhacha ho apoimo lheh in ahi. Bible theologian, Mth, Bth kiti ho pastor, reverend ho apoimo lheh jenge. Hichia  hi thugil tah , lhagao thu lut ahi. Giltah a moh gel gel a jong sohdoh ding ahipoi. Pathen Lhagaotheng kaihoi nahi a, nasunga Christa Lhagao achen le bou, hichi Pathen akon'a Lhagaotheng chule nang lhagao chu kitho a atah alhem nahet phot sah ding ahi.  Lhagao lam thu kiti hi leiset mihem chih na thep na , degree title a mudoh thei thil ahipoi. Lhagao thil ho hi Lhagao lung mit a bou hetthei ding ahi. Hou Lhacha ho kadem na gunset ahidehpon tulai hin hou lhacha natong atamjo hi lhagao mi akivat mong mong tan, lhagao thua eipuihoithei diu le eikaihoi thei diu hou lhacha tahsan ding le kingai nathei ding aum beh tapoi. Bible Luke 10:21 ah
" ...kapa, van le lei Pakai, nangman michingte le lungthim themho henga hicheng thu hi na-ima naocha ho henga naphondoh jeh hin nangma kathangvah e...." atihi kageldoh e.
Pathen Lhagao hilna le kaihoi hou lhacha akilhasame inamsung u ihoubung sung uvah.

Tu khanga Pathen Lhagaotheng houpina kiti hi pastor, reverend, Hou Lamkai ho seh seh chunga bou umthei ahipoi. Mijouse aching ,athem, amol koi hile Jesu Christa ahuhhingpu le alengpa dia kisan'a, longlhen thengtah gan kihing lha banga Pakaiya kipete chunga Pathen lhagaotheng houpina, puihoina, lhamonsah na chu changthei ahitai. Bible sima degree sangtah tah neiho chu imu sang chom uvin, ima hilou title imacha jong nei lou ho chu ive nem jiuve. Hichi jong hi i Christian hinkhouva dihlou tah khat ahi. Ipi hile tu hin GMFDI Lhagao thuphon Pakai Pathen a kon ham hilou ham phochen ute. Bible thutoh akitoh poi itiuvin phochen ute.

*Photchen khatna:*
1John 4:1 sungah " lhagao tapou tahsan hih-un, Pathen a kon ahi ahilou kholtoh in patep jiuvin,"ati. Hichi hi mi tam pin ihet u le ipansatnao khat ahi. Lhagao tapou akiti le leiset a hin lhagao tampi atheng aboh ahilouva ahile satan a kon ham Pathen a kon ham ti aume ti akichene. Hichi aboh le atheng, atah le alhem pa chu kholtoh un ti hi eiho mopohna ei kipeuve. Achuti a ahile ipi ti ikhol toh uva ihetkhen diu hitam??. 1John 4:2,3 na chu isim jom kit'a ahile: " Jesu Christa chu tahsa a hung ahi, ti janoma lhagao chu Pathen a kon ahi; chule Jesu jada chan chu Pathen a kon hilou ahi,"ati. ...Tun veute; GMFDI mun'a lhagao thuphon hin Jesu Christa ajahda em!?. Ajada pon ahi. Koi jah da le ma ma akichat a kithinga, eiho Kuki-Zo chate Pakai Pathen in eingailut dan dan'u thu eihung seipeh uva, kingailut ding thu eihil uva, lhagao mangthai khohsah uvin ti eihil uva...Achutia ahile alhem iti i-ti thei ding'u ham???.

*Photchen nina:*
Deutronomy 18:21 ,22 na ivet kit le, Themgao pa chu Pakaiya kon ahi ahilou het na chu athusei guilhun le guilhun lou vin aphochene ati. Achuti a ahile GMFDI a thu kiphong jouse aguilhung lou khatcha aumpon ahi. Aguilhung soh keiyin ahi. Galpi um ding ahi ati le um, ka vantil ten gal nasat peh uve atile mit mu changtah tah a um. Tampi aume hiva hin seijoujai pou hite. Aphol ah chin lang ga phochen in. Hichu ahi Pakai Pathen a kon ahijeh a aseijou se khatcha kipel louhel ahi. Kinel boutam nading le lung opkai nading imacha aumpon ahi kasopite ho.

*Photchen thumna:*

Sopite ho ihetthem loujeh uva idemu ahin Pakai a kon ham hilou ham ti hi hoitah in photchending gon. Bible in jong phochen in ati ahi. Abul a pat a ipi ti thilsoh uma ipi pi kiphonga, akiphong thu chu Bible thutoh kikal ham ti photchen ngai ahi. Abullang thusoh kihelou va aleh langpa iboipi jeh uva ihetkhel khah u ahi. GMFDI thuphon jouse Dr. Hegin in jong KEIMAN KAHEINAI ti lekhabun asodoh e. Hichijong khu naman chah a nakhol thei ahi. Inamsunguva Nam Lamkai, hou lhachaho, housaho hitichun abeh beh in lhagao houpina phona, chule thupeh aumin ahi. Hichi thupeh ho chu hoitah a akivet'a kholchilna akineile Bible thutoh kikal thupeh thahbeh aumpon, Bible a ana umsa ijuilou ho avela ngailut na neitah a eisuhhingpeh kit ahibouve ti akimudoh e. Thupeh/ thuphon ho chu abon hihhih jong le lahdoh thei kham kham kahin ladoh in Bible thu toh kikal em vechen ute.

1. Lhagao mangthai khohsah ding thu kisei:   lhagao mangthai ding thu kisei hi Bible thutoh kikal em kikal lou ham? Bible thutoh akitomona imacha umlou ahi. Bible in lhagao mangthai khohsah un ati. Satan diabol in lhagao mangthai ding akhohsah pouve. Achutia ahile satan a kon ahi ti iti iseithei diu ham? Pathen a kon a ahimong monge ti photchet na ahi.

2. Kipum khat ding thu aseiye: kipumkhat ding thu kisei hi Bible thutoh kikal em? Bible in kikhan tel uvin lang kitoh mouvin ati em? Atipoi, Bible in kipumkhat ding thu ahaseiyin ahi. Satan natoh chu suhset ding , kikhantelsah a Lhagaothu machalmo sah ding hi ahi. Achutia ahile satan a kon ahi ti iti iseithei diu ham? Pathen a kon a ahimong monge ti photchet na ahi.

3. Ngailut thu aseiye: Ngailut thu kisei hi Bible thutoh kikal em? Bible in kingai lut ding thu ahasei lheh jenge. Satan in ngailut thu kiti chu eiseipeh lou hel diu ahi. Achutia ahile satan a kon ahi ti iti iseithei diu ham? Pathen a kon a ahimong monge ti photchen na ahi.

4. Lhagaovin Nam lamkai hole hou natong ho ahoupina ho hetthei kham kham ding kahin tah lange:- * Nam ngailua, ngailut na neitah a natong natampouve. * nangho chihna a Pathen na tong hih uvin. * nataonao avat nalaiye, atamjo sum le paiyin nakilhemlha gam taove. * Atamjo mi mitmuabou tonga, alungthim uvah ngailutna adai uvin, amaho chihna hetna akisong gam taove. * Hou natonghon namiteu Pathen lungdeiya avetkol jou lou jeh uva hitia hi nagal miteu muset nachan u ahie. * lhagaova amangthai natam taove, alengvaiya avahmang natam taove, hiti hokhu nahuhdoh uva nahin puikhom diu...Chule Housaho ahoupina phabep:- * nahousaho khatcha pengthah aumpoi.* Pathen a dinga khatcha atheng aumpouve.* pathen deibanga chon aumpouve.* akhochaga ho sang in agam u angailut na asang jouve...hichu keima kalunglheiou napen ahi. * ngailut na neitah a khochaga vekola, lhagao va hing u hinam ti navekol jou pouve. *Gam leiset hi amaho a tum ahipoi keiman kamite lungmonga akhosah thei nadiuva kapeh gamleiset jong asuboh gam taove ( kani ituhou).

Hichiho hi GMFDI a thuphon chun eihou lim pi nao ahin. Hoitah in ven ipi ase imahthah nadiu thu kiseiyem? Imanthai nadiu thu khatcha akiseipon ahi. Idam thei nadiule ikhantou thei nadiu thu ngen kisei ahi. Achutia ahile satan a kon ahi ti iti iseithei diu ham? Pathen a kon a ahimong monge ti photchen na ahi. 
Share:

No comments:

Post a Comment

Comments not related to the topic will be removed immediately.

Recent Posts

Popular Posts

Articles

SUBSCRIBE

Thangkhal Bible in Mobile

Mobile phone a Thangkhal NT Bible koih ding dan

Read Thangkhal NT Bible

JOIN KV fb

ZOMI FINS

PHOTO GALLERY

THANGKHAL COSTUMES
TBCWD TOUR 24-Sept-2022
Kulhvum Prayer

Blog Archive