JIRIBAM HI KUKI HO GAM DIHTAH AHI: Prez, KLO/KLA

(Write-up with historical based)

MANIPUR kivaihomna dungjuija Jiribam hi 16 district lah a khat ahi. Agamsung size hi 232 square kilometres kolkahsungbou ahi. Population jong tamthimpi um ahi. Tutua, achengkhom hohi meitei-pangal, Naga, Kuki-Zo kitiho ahiuve. Assam toh kinaicha kigamgi ahitai.

Meilhei te chenna phaicham gamsunghi 700 square miles sungkah bouseh ahi. Jiribam hi jaolou ahi. Pulepa gam dihtah ahibouve. Jiri River leh Barak River kisuhtona "akibam" tina ahi. Hiche "bam" kiti thuchenga konna Jiribam tia hungkiminvo ahitai.

1832 kumchun British ten Kuki-Zo chate chenna dinga anapehdohsa ahitai. Tua meilhei ehsan um ho khu Cachar apatna hungchenglut (refugees) ahiuve. Tonlaija patna Kuki-Zo chate letna lalna gam ahibouve. Kuki-Zo chate chenna gam ahijehchun, thisan phal ngam a venbit ngai ahi.

Ipijeh a meilhei ten aduchat uham?

Railway umna ahin, sumkolveina dinga munkilem, gamdang toh kijopmatna national highway poimopen khat ahi.

Look East Act dungjuija Asian Highway in ajotpa Moreh khopi jong Kuki-Zo chate chenna gamthengsel ahi. Meilhei ehsan hon chilche valha leovin ducha lheh jongleh, Pathen panpina jallin tuchannin ivengbit jingnalai uve. Avella meilhei kiti mongmong nungchensah louding, meilhei toh kicheng eimi numei honjong, gamlenam ngailutna jalla meilhei kitipoupou ahinpuilut theilouding ahi.

Jiribam jong hi meilhei ten ahinduchatnau sot ahitai. Tun, by-force ahin mangcha tauvin, nomphua lahpehding eitiu ahi. Pulepa khanglai apatna itouphanau Jiribam gamsung venbitna dinga ikitilmehdiu angaitai.

Sadar Hills leh Lamka khopi vanghi kon ipiseijongleh, meilhei ten inchi khat jong ahinchotlut theiloudiu ahitai. Amahonjong akihet tauvin, alungkham lheh uve. Moreh lang jong Kuki-Zo volunteers holeh namlamkaiho hapanna jallin, alampipi umtheinante.

Tutua, Jiribam issue hi suhthip angaijin, boltheichan ibolcheh diuvin temna kahin neije. Tunjong, amunna um nampi volunteers mihangsan ho leh gamkaisung nute ho hapandan thusim ijauvin, kipapi aumlheh jenge. Amaho toson dingin kalsong uhitin, amaho kithopidingin neilegou, sumlepai, tha-le-jung sepkhomkit uhite.

Masangjepma UKNA hon gari ho alamtin uva, thaopo ijat hamkhat ahinkap jal uchun, Manipur sung ahin hotling jenge. Hichu pasal natoh kiti ahi. Ahinboljomjingdiu kinep aume.

Chuleh, masangjepma Kuki-Zo volunteers mihangsan hon, gari ijat hamkhat alamtin uva, nungchonlouva pasal lungchang aken uchun, mijouse lungthim asuthouvin ahi. National News Agency hon jong Kuki-Zo chate nasatdan ahinthejal tauve. Hichu nampidinga kipa umtah, pasal natoh khat ahi. Imphal sung hinjon, supply gari jouse jong ahinbolchah jingdiu kinep aume. Amaho back-up dinga kalsong Kuki-Zo volunteers ho, nute ho, civil society organizations ho jong pachat umtah ahiuve.

Hijehchun,
Tupetna boltheichan ibollou uleh, bolbe theilouna phat hunglhungding ahi. Bible in, _"thiljousen phat aneije"_ atibanga thiljousen phat aneicheh ahi. Meilhei te bolchahna ding phatchu tutuhi ahitai. Chomkhat jouleh, central security forces ho hungdimlha kit uvintin, deibang leh gelbanga chaloh theilouna jan-muthim hunglhung ding ahi. Ngulhao Thomsong Thadou Lekhabul in, _"Vai khophat petnin natohding kitohloijin, sun leh go hungjunte"_ ati.

Eiho lungtup hi separate administration ahi. Atumma kivaihomna imukahseova, (kacholtai tilouva) malam ino-jingdiu angaije. Manipur Government noija um ihitapouve. Sumlepaija ihinjoldiu ahi. Kichampi ding lunggel ahinneidiu ahi. Tactics chomchom ahinpohdoh diu ahi. Hijehchun, meilhei ho lheplhah in umpoute. Tunia igaldou uhi, eiho dinga kidou ahipon, ahungkhanglen ding tute-chate dinga gamleiset kivengbit ahibouve. Tunia imitmo uva, gaal ijo lou uleh, khonungleh tute-chate hon chen-mun ge-mun neilouva, khutdo ho banga hung genthei diu ahi. Bible a mitheng Paul in aseimabanga,
Keiman jong, tunia ithohgimnau hi khonunga ichandiu loupina hunglhungding chutoh kikot hoithem in kangaitopoi. Israel ten jong bailamtah in, Canaan gam alo pouve.

Tunin keimanjong revolutionary movement a kakalson khompi organization jouse leh, kanam chan khompi Kuki-Zo chate jousen kilungkhat tah a, meilhei gaal ijo theinadiuvin, panla khom jinguhite, tia temna le hetsahna kahinnei ahi. Ahpa bangin lunglim geh chan hinkho manguhitin, kingolsah khamnathei julesa nungsun uhitin, meithal meichang ninglhingsetnin kichohkhol pan taute. Meithal meichang leh galvon bulhingset pumma vaikon ho chu Pathen in apanpi ji ahi. Galkapna manchah khohsahlou hon gaal ajou ngaipoi.

Pathen in Kuki-Zo chate phatthei bohjingtahen.

Nampidinga kipedoh
~ Pu L. Jacob Kuki
President, KLO/KLA, Government of Kuki Gam

(Views expressed are personal)


Share:

No comments:

Post a Comment

Comments not related to the topic will be removed immediately.

Recent Posts

Popular Posts

Articles

SUBSCRIBE

Thangkhal Bible in Mobile

Mobile phone a Thangkhal NT Bible koih ding dan

Read Thangkhal NT Bible

JOIN KV fb

ZOMI FINS

PHOTO GALLERY

THANGKHAL COSTUMES
TBCWD TOUR 24-Sept-2022
Kulhvum Prayer

Blog Archive